Suomi on ainoa maa maailmassa jonka kartta on ihmisen muotoinen. Tämä Pohjanneitomme kuvaa Kalevalassa meidän korkeampaa Minuuttamme eli henkistä omaatuntoamme,(Isää meidän).
Meidän tehtävämme on tuoda tämä ihminen henkisenä ihmisyytenä maailmalle, sitä mikä on todellinen ihminen ja mitä meidän tulee tehdä, että kasvamme yhä enemmän olemaan ihmisiksi. Siksi Suomineitomme vilkuttaa oikealla kädellään maailmalle, että huomatkaa se valo mikä täältä loistaa.
Valo tulee Pohjolasta on jo vanha ennustus. Ja monet ovat täsmentäneet sen tulevan Suomesta. Siksi kai äitikin komensi usein meitä pojankoltiaisia, että: "koittakaa jo olla ihmisiksi". Vaikeaa se vielä oli, kun kaikkea piti kokeilla.
Kalevalamme opettaa meitä kuinka kasvetaan ihmisen mittaan.
Eikö nykysuomalaiset ole sitä opetusta sieltä löytäneet, kun eivät osaa enää nostaa Kalevalaansa oikeaan arvoon.
Maailmalla tietäjät ovat Kalevalan arvon nähneet ja siksi saksalainen Rudolf Steiner sanoi jo viime vuosisadan alussa:
"Euroopassa on eletty sotaisaa kreikkalais-roomalaista kulttuuria, mutta tuleva kulttuuri tulee olemaan Kalevalainen ja ellei suomalaiset lähde tuomaan kalevalaista viisautta Eurooppaan, niin Eurooppa tulee barbarisoitumaan".
Eli täysin materialisoitumaan. Ei hän tarkoittanut suinkaan sitä virsukulttuuria, jona suomalaiset nykyään Kalevalaansa pitävät, vaan sitä hengen viisautta jota Väinämöinen jo edusti.
Materialistinen tieteellinen Kalevala-tutkimuksemme ei ole pystynyt tätä viisautta meille tuomaan ja siksi kouluissakaan ei ole osattu sitä opetettaa.
Tätä tietoa ovat kyllä tietyt piirit ylläpitäneet ja levittäneet Suomen kansaan ja maailmalle, mutta niiden aika on ilmeisesti yleistyä vasta sen mukaan kun henkiset arvot tulevat uudestaan arvoonsa.
Haluatko sinä jo päästä syvempään tietoon elämästä, siitä miksi olen tällainen, miksi joudun kärsimään, miksi, miksi, miksi!
Ihminen saa kaikkiin kysymyksiinsä järjellisen vastauksen lähdettyään henkiselle tielle, eivätkä niiden tarvitse enää olla uskon asioita (usko'musta).
Kalevala on viisas kirja kuin Vietävä, se on kaikkitietävä. Myönnettäköön kuitenkin, että tietäjä on aina viisaampi kuin Vietävä, se vihtapöksy.
Todellista tietoahan ei kukaan kuitenkaan pysty toiselle antamaan, vaan se on itse löydettävä ja ymmärrettävä. Siksi syvempi tieto on jouduttu pukemaan vertauskuviin, kuten Kalevalassakin.
Vertauskuva aukaisee intuitiomme ymmärtämään ja on se aina oi'valtava kokemus kun oivaltaa uuden ihmeellisen asian. Kalevalaan paneutuminen voi aukaista valtavia lukuelämyksiä henkiseen todellisuuteen.